torstai 19. maaliskuuta 2015

Kevätmuistoja

Hei ystävä,

nyt lakeudelta tuulee niin että piippu ulvoo ja välikatto humajaa, mutta kerron kuitenkin millainen kevät tähän mennessä on ollut. Sillä se on ollut erityisen hieno ja hyvä.

Lumet suli pihasta niin nätisti, että sohjoa tai valtavia lätäköitä ei tullut ollenkaan niin kuin viime vuonna. Sain vain yhden kerran kauniina sunnuntaipäivänä hakata jäätikköä rautakangella. Se on jännän kivaa ja tyydyttävää homma. Vähän niin kuin haravointi.

Pelloiltakin lumet katosivat ja viime vuosien tulvat jäivät saavuttamatta. Maa on kuitenkin vielä kovaa ja pellon pinta jäässä, joten siellä voi kävellä helposti rapaantumatta ja mutaantumatta. Ja ah, ne linnut, ne ovat tulleet! Iltamyöhäisellä ja aamupäivisin kuuluu joutsenten ääniä joen suunnasta ja ylilentoja komeine ääniterveisine tapahtuu melkein joka päivä. Muuttolinnuissa on jotain maagista ja vuosi vuodelta merkityksellisempää. Ehkä se johtuu vuoden kiertoon tottumisesta ja tuttuudesta. Alkaa jo tuntua siltä, kuin vanhat ystävät palaisivat keväällä ja toisivat uuden elämän mukanaan.

Lämpöä ja aurinkoa monen pitkän ja harmaan ja tuulisen viikon jälkeen oli ihana saada. Ja vaikka olen varautunutkin takatalveen, nämä päivät kannattelevat taas pitkälle eteenpäin.

Kanatkin nauttivat uuden ruohon syömisestä, maan kuopsuttamisesta ja löysinpä niille meheviä toukkiakin (taisivat olla hieman kohmeessa vielä) kuivuvan puunrungon kaarnan alta. Pikku Henna kananen hoksasi mitä teen ja ryhtyi seuraamaan minua ja tikkuani. Kyllä kanalla on hoksottimet ainakin ruuan suhteen kohdallaan.

Tie paljastui jo kauan sitten lumen alta ja tuntui ihanalta taas kävellä asfaltilla reippain askelin, varomatta liukastumista tai lätäkköä. Eikä siitä ole kovin kauankaan kun potkukelkalla sai päästellä hyviä lenkkejä koiran kanssa. Nyt vain vielä pyörä kuntoon ja uusi istuin lapselle. Vanha on nimittäin kiinnitetty traktorin koppiin, jossa isä ja poika lanailivat yhdessä lunta talvisin. Se oli tärkeää puuhaa ja lapsi jaksoi istua siellä vaikka kuinka kauan.

Siinäpä niitä tärkeimpiä kevään merkkejä
Kirjoitellaan taas!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti